Onko ylivireystila jo normi meidän yhteiskunnassamme?
Ylivireystila on monen suomalaisen haaste jokapäiväisessä elämässä. Kun meidän vapaa-aikamme alkaa työpäivän jälkeen, saatamme olla jo niin väsyneitä, että pelkkä ajatus vapaa-ajan aktiviteeteista ahdistaa. Tai jatkamme kiirettä suorittamalla vapaan aikamme ja illalla, kun pitäisi nukkua se uni ei tule, vaikka olet aivan poikki. Miten ihmeessä sinun pitäisi löytää aikaa vielä siihen, että pidät itsestäsi huolta?
Lyhyesti kerrottuna ylivireys on tietynlainen stressitila kehossa. Keskushermostomme käy silloin ylikierroksilla. Voisi kuvailla, että kuuluisaa kaasujalkaa vipattaa tai se on jo täysin pohjassa. Pieninä annoksina se on hyväksi meidän suorituskyvyllemme. Saamme asioita tehdyksi.
Mutta jos emme palaudu siitä tai ylivirittynyt tila jatkuu liian pitkään, se alkaa haittaamaan kehomme terveyttä ja aivojen toimintaa. Tyypillisimpiä tuntomerkkejä liian kauan ylivirittyneessä tilassa ovat muun muassa:
- malttamattomuus hengähtää tai tauottaa tekemistä
- jätetään aterioita väliin
- sydän lyö tiheää ja verenpaine kohoaa
- ollaan ärtyisiä
- mitään muuta ei pysty ajattelemaan kuin käsillä olevaa suoritettavaa asiaa
- on haastavaa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa
- unen laatu heikkenee tai hankaloittaa nukkumista
- tehdään kymmenen asiaa yhtä aikaa ja mikään ei tule valmiiksi
- vaikeus priorisoida asioita
Tärkeää olisi opetella tunnistamaan itsessä, milloin ollaan liiallisen ylivireyden puolella ja harjoitella palautumaan niistä takaisin. Jos päivät menevät aamusta iltaan tukka putkella ja viimeiset sähköpostit lähtevät vielä klo 24 yöllä, et todennäköisesti ole päässyt palautumaan päivän aikana juuri ollenkaan. Miten sitten lisätä palauttavia hetkiä hektiseen arkeen?
Kalenterointi on yksi keino pitää hallinnassa oma tekeminen. Merkitse kalenteriin lounas ja pieniä taukoja pitkin päivää, todennäköisesti tulet niitä pitämään tai ainakin harjoittelet sitä kohti.
Oletko ikinä kokeillut To do- listoja. Kun saat mielestäsi ”pois” kaikki tekemättömät asiat, sinulla on helpompi priorisoida asiat ja alkaa niitä tekemään yksi kerrallaan.
Tietotyötä tekevä voi palautua kahvihetkestä työkaverin kanssa pois työpisteen ääreltä. Kun taas sosiaalisessa työssä oleva ihminen voi palautua kahvihetkestä omassa rauhassa ja hiljaisuudessa.
Syvähengitys on yksi tehokkaimmista keskushermoston säätelykeinoista. Akuutissa tilanteessa se rauhoittaa hermostoa. Syvähengitys aktivoi suoraan vagushermoa, joka on parasympaattisen eli rauhoittavan hermon tärkein hermo. Tässä nopea ohje mitä voit suosia keskellä kiirettä:
- hengitä keuhkot täyteen ilmaa ja hengitä ulos. Uloshengityksen pitäisi olla puolet pitempi kuin sisäänhengityksen. Esimerkiksi sisäänhengitys 2 sekunnin ajan ja uloshengitys 4 sekunnin ajan. Tee harjoitusta vaikka 30 sekunnin ajan.
Rutiinien luominen päivään tuo turvaa ja antaa aikaa hetkeksi keskittyä siihen hetkeen. Onko se päivällinen yhdessä vai välipala kentän laidalla ennen harjoitusten alkua? Tai olisiko se saunomista, kirjan lukemista, keskustelua puolison kanssa, palapelin tekoa, piirtämistä. Tärkeintä on opetella olemaan läsnä siinä hetkessä ja keskittyä vain ja ainoastaan käsillä olevaan asiaan.
Liikunta voi olla voimaa antava tai vievä tekijä. Liikuntaa ei kuitenkaan kannata jättää pois, koska sillä on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia terveyteen ja mielen hyvinvointiin. Oleellista on se kuinka sinä liikut. Oikealla liikunnalla ja kuormalla pidät itsesi hyvässä kunnossa. Hyvässä kunnossa jaksat paremmin arkeasi ja palaudut nopeammin.
Jos haluat juuri sinulle räätälöityä tukea saada arki, palautuminen ja liikunta tasapainoon, niin silloin ole suoraan yhteydessä minuun. Veloituksettomassa konsultaatiossa voimme kartoittaa tilannettasi ja keskustella miten minä voisin olla juuri Sinulle avuksi. Valmennnan paljon kuormittuneita ja kiireisiä ihmisiä, joiden tavoitteena on jaksaa arkea myös tulevina vuosina. Oikeanlaisella liikunnan kuormituksella ja kevyellä valmennuspaketilla pidetään yksilön hyvinvointi elämän prioriteettinä.
Muista, että pienestä purosta kasvaa iso joki.
Rauhoittavin terveisin
Personal Trainer Heidi Kaaresto
Lähteet:
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/vagushermot-isossa-roolissa-stressinhallinnassa/#9458eaec
Itsensä johtaminen, Laurea ammattikorkeakoulu, Sanna Kinnunen ja Sanna Jämsén